Matka kohti kisoja on sujunut kokolailla hyvin, vaikka ei täysin vaivattomasti. Maanantaina painiessani kaveri rysähti koko painollaan niskaani, josta kuuluikin komea rusahdus. Niska ja selkä olivatkin odotetusti melko jäykkiä seuraavat päivät, joten painin aika kevyesti, mutta nyt taas ollaan päästy kovan painin makuun takaisin. Tuntuu, että kunto on siellä missä sen pitääkin olla ja taitojakin tulee hitaasti, mutta varmasti lisää.
Painoa olen pikkuhiljaa tiputellut ja ollaankin päästy 104 kilosta siihen 102 kiloon... Kisoihin vielä 2 viikkoa aikaa, joten ei pitäisi olla mikään ongelma matsata -98,9 kiloisissa. Paino olisi kuitenkin hyvä saada melko lähelle tuota 99 kiloa ilman nesteiden tiputuksia, sillä lukkopainissakin nykyään punnitus tapahtuu hieman ennen ensimmäistä matsia, eli tankkaamaan ei ehdi... Nähtäväksi jää, miten homma tästä kehittyy...
Lauantaina olin hiomassa tekniikkaa Loimaalla Hannu "Mänsä" Männistön kanssa. Hyviä kikkoja on tullut keksittyä muiden kiusaksi!
 |
| Hannun kanssa mietittiin juttuja |
 |
| Hannu ja meikäläinen |
 |
| Paino: 102kg |
Loppuun vielä kiitokset Tehoravinteelle, Ravintola Murinalle ja Vallox Oy:lle tuesta! Arvostan apuanne!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti