perjantai 10. helmikuuta 2012

Kisakuumetta ja ihan oikeaakin kuumetta

Terve taas piiiitkästä aikaa. Kaikkea on taas sattunut. Kaikki nämä asiat voivat tuntua tekosyiltä, joiden takia en ole päivitellyt blogia, ja sitä ne varmaan osittain ovatkin.

Portugalin kisojen jälkeen tulin heti kipeäksi. Kuume nousi, olo oli hirveä ja happi ei kulkenut hyvin. Noh, tästä pääsin yli vaikka happi ei vieläkään kulje kunnolla, joten harjoittelu on edelleen jäissä. Lääkärissä kävin ja diagnoosi oli, että meikäläisellä on poskiontelontulehdus. Kiva kiva! Antibiootteja vain naamaan ja odottelemaan parempaa huomista.

Mutta ehkä pitäisi vähän puhua Portugalin kisoista...

... Portugalissa järjestettiin siis BJJ:n Euroopan avoimet. Kilpailijoita tuli ympäri palloa, ihan Jenkeistä ja Brasiliasta saakka.

Kisapaikka ja 10 ottelualuetta!

Kisaurakkani alkoi jo kuukautta ennen kisoja, kun aloin painoa tiputtelemaan. Paino oli tuolloin about 105 kiloa ilman pukua ja painoluokkana oli 100,5kg (puvun kanssa). Tiputettavaa siis oli noin 7 kiloa. Paino tippui mukavasti 101kg asti ja loput tiputin nesteistä. Eli saunomista ja hikoilua oli luvassa paljon. Kisa-aamuna painoin boxereissa 97kg ja virallisessa punnituksessa 100kg, eli jäi vielä puoli kiloa varaakin. Hienoa!

Henkilökohtainen sarja ei mennyt meikäläiseltä ihan putkeen, vaikka paini tuntuikin kulkevan. Ensimmäisen vastukseni voitin suht mukavasti suoralla käsilukolla, mutta toisella kierroksella otin karvaan 2-0 pistetappion kisojen hopeamitalistille, Riku Urholinille.

Kisat eivät kuitenkaan olleet osaltani ohi, kun Rouvalin Mikko ilmoitti, että mun pitäisi edustaa Suomea sinivöisten joukkuekilpailussa. Vastasin kutsuun.

Jenkki-poikaa puristelen.

Voittajan on helppo... Näyttää hölmistyneeltä.

Meillä oli kova joukkue ja tiesin että jos kaikki menee nappiin, niin voitto on varma. Hienojen suoritusten jälkeen hävisimme finaalissa Jenkeille. Itse pääsin taistelemaan joukkuekilpailussa 4 kertaa, joista voitin 3. Suht tyytyväinen siis pitäisi olla, mutta on tässä paljon vielä tehtävää.

Iloisia veikkoja... Kiitos Eve Karelehdolle kuvista!