Selkäsauna tamperelaisittain...

Ilokseni sain kuulla, että Tampereelta oli tulossa muutama kova nimi painimaan FFG:lle... Eli muuta vaihtoehtoahan ei ollut, kuin hypätä autoon ja päristellä salille. Paikalle menin kuitenkin hieman etuajassa, sillä tarkoitus oli jälleen taistella Eemeli "Tyson" Sainion kanssa. Muutama erä nyrkkeilyä ja lopuksi muutama erä vaparia... Tässä vaiheessa salille alkoi ilmestymään kovia tekijöitä. Mukana mm. Marcus Vänttinen, Janne-Pekka Pietiläinen, Kari Peltola, Jukka Saarinen ja Jarno Nurminen (ja pari muutakin kovaa jannua oli mukana!)... Harmillisesti en kaikkien herrojen kanssa päässyt nujuamaan, mutta Peltola ja Pietiläinen olivat valmiita pieksemään meikäläistä hieman, valmistautuessaan tuleviin lukkopainin MM-kilpailuihin... Mikäpäs siinä, selkään sitten vaan. Mukavaa, kun joku välillä tiputtelee mua täältä pilvistä leijumasta.

Äijät vaikuttivat olevan kovassa kunnossa kumpikin! Kovasti yritin laittaa hanttiin, hyvin vaihtelevalla menestyksellä. No, selväksi ainakin kävi, miksi juuri he ovat MM-kisoihin menossa, enkä minä... Huomaa, että tyypit ovat tottuneet painimaan muiden isojen kavereiden kanssa. Peli oli tarkkaa ja harkittua, eikä virheitä pahemmin tullut, mikä tietysti pisti mutkin miettimään oman pelini heikkouksia ja vahvuuksia... Mutta täytyy sanoa, että on mahtavaa ottaa noin kovatasoisten isojen kavereiden kanssa kunnon sparria. Jälleen tuli laitettua paljon uusia juttuja korvan taakse.

Tampereen poikia

Vale Tudoa ja vapautta

Taas elämässä sattuu ja tapahtuu...  Polvivammojen takia ei tullut pahemmin painittua ja SM-kilpailutkin jäävät sen takia väliin. Voimaharjoittelua tuli sentään tehtyä senkin edestä. Olihan se ihan mukavaa vaihtelua perinteiselle lajiharjoittelulle, mutta palo takaisin painimaan oli todella kova. Viimeviikolla pääsin sitten viimeinkin takaisin tositoimiin. Maanantaina saapui paikalle Tampereen hurjia (Janne-Pekka Pietiläinen ja Jarno Nurminen), joiden kanssa on aina ilo vääntää. Mielelläni painisin enemmänkin heidän kanssaan... Maanantaina tuntui, että mikään ei saa mua pahalle tuulelle. Olin niin innoissani, kun vihdoin pääsin takaisin FFG:lle vääntämään oikein kunnolla! Tämä ei siis tarkoita, että paini olisi kulkenut jotenkin erityisen hyvin, koska sitä se ei tehnyt. Nopeasti se pikkuinen tauko vaikuttaa, mutta ei onneksi mitenkään radikaalisti. Kivaa oli ja tästä olisi hyvä jatkaa taas eteenpäin kovalla vauhdilla. Polvetkin kestivät!

Fiilistelyä!

Tiistaina kävin vetämässä hyvän punttitreenin ja keskiviikkona subbaritreenit Loimaalla. Innolla odotellaan uutta alkeiskurssia sinne, jonka pitäisi alkaa 12.9... Hienoa hienoa!... Torstaiksi sain sovittua treenit Markus "Maaku" Halkosaaren kanssa FFG:llä. Tarkoituksena oli nyrkkeillä ja nujuta matossakin hieman. Mukaan tarttui myös Juha "Juice" Saarinen. Tiesin tästä tulevan raskas treeni. Kummatkin kaverit lyövät lujaa ja ovat nyrkkeilyssä valovuosia edellä meikäläistä, mutta sehän ei menoa haitannut. Pää tuli kipeäksi ja kovasti koitin pahaa mieltä jakaakin, mutta siitä ei tainnut tulla mitään. Opin kuitenkin paljon.

Sauli ja Maaku hengailemassa treenien jälkeen

Vihdoinkin saapui perjantai, jota olin odottanut, kuin kuuta nousevaa. Tarkoituksena oli vetää vapaaottelutreenit Loimaalla ja sen jälkeen aloittaa nollaus... Eli sen jälkeen vuorossa saunaehtoo painiporukalla! Treenit meni kivasti ja porukka tuntui tykkäävän vähän erilaisista treeneistä, mitä vedin. Itsekin tykkäsin, vaikka en niin aktiivisesti päässytkään riehumaan kun piti katsella, että pojat ei tapa toisiaan. Treenit lopetettiin mukavaan kuntopiiriin ja hiki tuli. Nyt olisi mukava avata se olut! Ai että, kyllähän se hyvältä maistui! Loppuehtoo menikin saunoessa ja rupatellessa. Ja yllättäen puheenaiheena lähes koko ehtoon oli painiminen, mutta vastapainoksi päästiin käymään läpi myös lapsuusajan TV-sarjat. Kun painiporukalla ollaan liikkeellä, niin se on varmaan, että pitää riehumista myöskin katsella. UFC-tapahtumat olivat siis suosiossa, mutta vain hetken aikaa, kun piti jo kiirehtiä baarireissulle. Hiljaista oli, mutta oli sen verran hyvä porukka mukana, että ei siihen paljoa muita tarvittukkaan. Näitä lisää!

Hannu ja Markus... Ihmeellisen hauskaa on Markuksellakin!